Koiratarhaan tutustumassa Malagassa

Turvassa odottelijat

Tänne suojatarhalle on haettu kunnalliselta tarhalta koiria, joille etsitään kotia. Kunnallinen tarhahan lopettaa kaikki ”holhokit” noin 10 päivän kuluttua löytymisestä, tai tarhalle joutumisesta.

Vapaaehtoisin voimin suurelta osin toimiva tarha lähes lahjoittaa koirat. Maksu on valmiiksi rokotetulta ja sirutetulta koiralta vain noin 50€.  Tarha ei etsi voittoa, vaan koteja koirille kaikin mahdollisin tavoin.

Tarhalle järjestää tutustumiskäyntejä Espanjankoirien vetäjä Miia, ja hänen kanssaan siellä voi myös poiketa sopimuksesta. Mikäli tarhalle haluaa mennä yksin, sekin on mahdollista.  Protektora animales Y plantas on paikka josta tässä kirjoitan.

Paikka sijaitsee Malagan kaupungin puutarhan lähistöllä, lähemmät ajo-ohjeet miia@espanjankoirat.com

Poikkeilkaapa katsomassa näitä söpöliinejä tänne tullessanne.

Suojapaikka vinttikoirille, Espanjan Galgot, protect Spain galgo

Galgojen elämä ei ole nautittavaa. Ne elävät ja kuolevat surkeissa oloissa. Saavat ruokaa vain hengenpitimiksi ja muu yhteiaika ihmisen kanssa onkin unelmaa. Tämä kamaluus pitäisi saada laajempaankin tietoon , vaikkapa EU:n alueella. Ihmiset eivät usko tätä asiaa lainkaan, maaseudun kylien väki pitää tätä normaalina.

Kaupunkien asukkaat taas elävät niin kaukana asiasta, etteivät ole miettineet koirien elämää lainkaan.  Ne ripustetaan kaulastaan puuhun kuolemaan, niin että takajalat juuri ja juuri koskettavat maata. Hidas kuristuminen väsymyksen myötä on kuulemma kunnia hyvälle metsästyskoiralle.

YÖK…

#stopgalgueros

Järjestö koettaa saada asiaan korjausta, vaan Espanja on laaja maa, ja toimijoita on niin vähän, verrattuna suureen ongelmaan. Etenkin Andalucissa Espanjanvinttikoirat saavat kärsiä ihan kohtelusta.

Auttavia tahoja tarvittaisiin joka maahan, ja jokainen meistä voisi saada aikaan edes sitä näkyvyyttä asialle. Sekin tekisi jo tilanteen tunnetummaksi. Jos siis omistat jopnkinlaiset sivustot netissä, anna tukesi tämän hirveän tavan lopettamiselle. Tue se näkyviin sivustollasi silloin tällöin, sekin on paljon enemmän, kuin vain ajatus.

http://espanjankoirat.com/koirat/galgot1.html voit tutustua näihin jaloihin juoksija-, ja metsästyskoiriin.  Kotia ja lentokummipaikkoja tarvitaan kipeästi. Lentokummitoiminnasta voit kysellä miia@espanjankoirat.com osoittesta.  Kummina olo on ainoastaan koiran nimellinen saattaja Suomeen, eikä tuo minkäänlaista vaivaa. Koiran lennätys ilman nimellisomistajaa maksaa hurjan paljon enemmän, niimpä koirat saavat kodin helpommin, kun kuljetuskustannukset ovat kohtuulliset.

Aurinkorannikon joulu lähenee…

Vaikka joulunodotus onkin hieman toisenlaista palmujen alla,  niin yhtä kiihkeästi ovat kaupat koristautuneet jouluun. Toisaalta meillä täällä on kaksi joulukautta.

Sekä se normaali joulukuinen ja lisänä Kuninkaiden päivä Tammikuun alussa.  Joten kyllä touhua riittää jokaiselle.

Vielä lisänä ovat ne alennusmyynnit, jotka ovat jo startanneet alkumetreille.

 

Kotona, kotona, kotona!!!

Se on sitten kesä! Suomi on vihreää täynnä ja lintujen laulu täyttää metsät.

Vieläkin satelee !!!

Kevätsäätä

Nyt on sitten niitä vedenpaisumuksen merkkejä täälläkin. Vettä kun on laskettava yli patojen, etteivät sortuisi kokonaan.

Taloparkojen omistajat kiukkuavat, kun tuvan lattialla lilluu mutameri, ja autotallit täyttyvät liejusta. Onneksi asumme hieman korkeammalla, niin ei sentään vesi tule kotiin asti.

Lomailma  hiihtolomalla ei oikein ollut kenellekään mukavaa, sillä ensimmäisen lomaviikon jälkeen ei aurinko hellinyt. Aina vaan lupaillaan seuraavalle viikolle parempaa vaan ei vielä ole tullut sitä paremman ilman viikkoa. Keväthän täällä vielä on, sille ei mitään voi. Kevätilmat ovat vaihtelevia, täälläkin.

Osalla aikaa onkin hienoa, ettei paista, sillä muuten jäävät kaikki  asiat hieman hoitamatta. Kuitenkin muutaman viikon sadeaika ei näytä innostavan ketään ilon ilmauksiin. Tyhjää näkyy olevan kaupoissa, samoin kuin ravintoloissa.   Vaan sitten kesän tultua ei kukaan muista kevättä, ja kaikki valittavat hellettä. Koskapa me ihmist olisimme tyytyväisiä asiaan.

”Muuttolinnut” elikkä talviasukkaat ovat lähdössä vähitellen kotimaata kohden. Sama on joka vuosi, aina liian aikaisin , toteavat he, mutta ikävä lapsia, ja lastenlapsia, ajaa mummit ja ukit kotiinpäin. Täällä meno alkaa rauhoittua huhtikuun puolivälissä tuntuvasti, ja vapun jälkeen ihan tosissaan.  Työt putoavat puoleen, ja minunkin kesäni alkaa silloin, toukokuun 1 päivä. Seuraava työrupeama alkaa vasta syyskuussa. Nin sitten onkin aikaa viettää oikein kunnon kesäloma.

Ukkosen kolinaa..

Kastehelmi

Kyllä on riittänyt tuota ukkosta täällä. Kokonaisen vuorokauden. Sellainen jyrähdys, se alku yöllä oli, että kerrankin heräsin.

Siihen olisi kyllä lähes kuollutkin vironnut, sillä paukahti ihan päällä, ja kaiketikin oli sellainen taivaan täyttämä salamakin ollut jo ennenmin.  Valoa ja valkiaa oli joka puolella,  ja sitten jytinää, niin että korvia huumasi. Vedin tietenkin töpselin seinästä, ettei ainoa tietsikka käryä vahingossa.

Vettä sitten tuli lähes koko päivän, tuli muuten kylmäkin, vuorien takana satoi lunta, vaan ei täällä rannikolla. Fleese päälle, ja aamukävelylle tänään. Eikä ollut mitenkään liioiteltua suojausta.

Kaiken lisäksi olivat eilen nuo ”miesnaiset” kisaamassa tittelistä, siis Espanjan komein?? kaunein?? niin mikä??  Ei voi sanoa nainen, sillä komeuden sisällä on mies, vaan naiselle ne näyttävät. En mennyt, kun satoi ihan koko ajan, joten kauneuden arviointi jäi tällä kertaa.

Työtä on piisannut, ja ne ensimmäiset ”muuttolinnut” palaavat jo sinne kotimaahan. Kyllä ihmisillä on kauhea kiire sinne pakkasten sekaan. Koti-ikävä kai sitten. Torstaina siis tulee kone täynnä palaajia sinne helsingin kentälle. On komistettu, ja kunnostettu, että on mukava tulla tuttujen luo, ja nauttia suonenpuhumisesta.

Oma matkani on vasta toukokuun lopussa, joten vielä tässä on muutamia kuukausia elämää Aurinkorannikolla. Kesä Suomen kamaralla, siis se huumaavan vihreä kokemus, jonka vain täällä asuva näkee koko tyrmistyttävässä vihreydessään, on edessäpäin.

Löytökoira ”Musti”

Koiratarhan asukki

Koirien elämää helpottaa sateiden ohimeno. Tarhat alkavat pysyä kuivina, ja tallustelu häkeissä on mukavaa lämpimällä.  PADin tarhalla tulvaan menehtyi useita koiria. Tulva tuli niin arvaamatta, ettei rassuja saatu ulos häkeistään  ajoissa. Näin sitten tuli monia Enkelikoiria hyljätyistä.

Koiria on kuitenkin taas löytynyt reilusti enemmän, sillä ”joululahjat ” ovat tuleet pikkukeristä pikkuisen suuremmiksi, ja vaivalloisemmiksi. Ulkoillakin pitää, joten kadulle vaan, mokoma vaivalloinen lahja. Pentukoiria on siis tarjolla uusiin koteihin.

Onnettominta on koirien kuljetusongelma. Lentokummeja ei löydy tarpeeksi, ja  tarhat täyttyvät kotia odottelevista koiraparoista.

Ikäkoira 12v

 Meitä on moneksi, kuten Ikäkoira, jonka vatsa reistailee, heitteillejätön seurauksena. Hänkin kaipaa kotia, vaan eipä taida olla ottajia. Lääkitys kun on jatkuvaa, ainakin toistaiseksi.

Tarhaelämää

Tarhalla sentää vapaaehtoiset ja omistajat ennättävät rapsutella siistimisen ohessa. Tällä tarhalla siivoukseen menee päivittäin 4 tuntia, onneksi vapaaehtoiset taluttajat tekevät koirille palveluksen viemälle ne ihan oikealle lenkille siivousaikaan. Samalla autellaan siivoojia,  siinä samalla hellitään koiriakin, joten nautintoa tulee kaikille.

Muistathan ottaa yhteyttä Espanjankoiriin, mikäli lennät Malagaan!! Paluulennollesi saattaa mahtua yksi onnellinen karvaturri mukaan. Kaiken lisäksi siitä ei ole itsellesi vaivaa, ainoastaan kiitolliset vastaanottajat saattavat halata lemmikin kuljetuksesta onnellisina.

Talven loistoa, vai kamaluutta

Loistoa, kamalaa, ihanaa, mitä kenellekin mieleen tulee.  Joskus täällä asuessani pidin talvea kestämättömänä, ja liian pitkänä. Nyt se on mielestäni kuin taideteos, kuukauden ”lomasella” ollessa.

Kaaria

Eipä sitä enää huomaa muuta, kuin kauneuden. Koko talvessa itsestäni on ollut ikävinta aina se pimeä syysaika. Lumen tultua maailma muuttuu, ja valo palaa omalla tavallaan takaisin.

Eniten rakastan talviajassa kevään tuloa, pälviä, ja tietoa kukkien puhkeamisesta, ihan pian.  Olen kuitenkin kesäihminen, johtuneeko siitä, että olen syntynyt kesällä. Toiset taas ovat sitä mieltä, että edellisien elämien muistot ovat mielen tiedostamattomalla puolella, antaen sieltä omia tuntemuksiaan.

Jos näin on, olen aivan varmasti ollut hieman lämpimämmän maan asukki. Jo lapsena kärsin kylmästä ajasta. Mieleni kulki Intiassa, joka oli minulle todellinen, silloin.  Näin kadut, maisemat ja joen, Lämpimän maailman, jossa ei vaatetta tarvinnut laittaa päälleen. Kukat olivat loistavia.

Kaiken lisäksi meillä ei silloin vielä ollut televisiota, josta olisin voinut nähdä paikat maailman toisella puolella.  Aika on haalistanut mielikuvat, mutta muistan ne edelleen, sellaisina kuin näin asiat lapsuudessani. Joskus mietin, voiko olla edelleen paikka, josta mieleni näki ”unia” silloin pienenä. Intiaan en ole vielä matkannut, enkä tiedä, menenkö koskaan, mutta JOS; niin silloin käyn tarkistamassa, mille ”kotipaikkani” näyttää.

 

Joulun taikaa

Sininen hämärä ja täysikuu.

Täysikuun taikaa

_ Aivastuksia, yskää!

 

Aivastuksia ilmestyi ensin , sitten yskää. Arvaahan tuon mikä on lopputulos, flunssapa tietenkin. Frenadolia apteekista, helpotti kummasti. Asiakkaita odottamassa, eikä auta kuin työhön vaan.

Flunssa senkun oli ja pysyi. 4 päivää elimme yhteieloa sen kassa, ja sitten sain niskavoiton. Vaan yskä onneton ei mennyt samaa rataa. Joinain päivinä se pysyttelee poissa, toisinaan on paikalla. Erilaiset katkut kun ärsyttävät kummasti tuota keuhkopuolta, ja niitähän riittää. Täällä Espanjassa ei nimittäin ole vielä edes tupakointi loppunut, muualla kuin sairaaloissa.

Saas nähdä miten käy, kun vuoden alusta tulee voimaan täysi kielto. Ottavatko espanjalaiset sen vastaan, vaiko kiertävät jollain keinoilla. Kuten yleensäkin kaikki muutkin EU-määräykset ja suositukset.  Oman järjen käyttö ei ole paikallisen väen mielestä kiellettyä missään asiassa, ja sitä Espanjassa käytetään ihan kiitettävästi. Myöskin erilaisten lakien kiertoon.

Päivä kului lepäilemällä työn välissä, ja odottelemalla kotiinpääsyä.

Kukkiva talvi